Dublin

Heipparallaa!

Pitihän tuo Dublin käydä katsastamassa vapaapäivänä, kun ei se ole kuin 4h bussimatkan päässä. Lähdimme aamulla aikaisin bussiasemalle ja hyppäsimme bussiin. Pakko sanoa, että Pohjois-Irlannin maisemat ovat aivan upeat! Ihailimmekin maisemia varmaan tunnin ja sen jälkeen oli päiväunien aika.

Kun saavuimme Dublinin bussiasemalle, etsimme ensin karttaa, mitä ei löytynyt mistään bussiasemalla! Ihmeellistä. Onneksi olimme nähneet vähän matkan päässä Paddy's Palacen Dublinin kohteen (hostelli, jonka yksi kohde on täällä Derryssä myös) Menimme sinne ja löysimmekin kartan ja he vielä piirsivät karttaan reitin, mitä meidän kannattaa mennä hotellillemme. Hetken ehdimme kävellä, kun tiemme tukki mielenosoitus! Ihmiset eivät halunneet tuulivoimaa, koska ne pilaavat maisemat ja näyttävät rumilta.
Löysimme lopulta hotellimme ja heitimme kamat vain nopeasti huoneeseen ja lähdimme kiertämään Trinity Collegen aluetta. Niin kaunis kampus ettei mitään rajaa!

 Siellä oli ilmeisesti juuri valmistumispäivä, koska näimme oppilaita kaavut päällä ja hatut päässä :)

 Toisena päivänä kävimme aamiaisella Starbucksissa ja tilasin mango smoothien. Tavasin nimeni, mutta silti se meni vähän väärin.... Löysimme muuten kirjakaupan, jossa myytiin käytettyjä kirjoja ja siellä oli suomeksi kirjoja! 

Toisena päivänä olimme jo hirveän väsyneitä ja hetken shoppailimme, mutta lopulta löysimme tämän puutarhan. Siellä oli hirveän ihana istuskella ja vain olla auringossa. Kotimatka sujuikin yllättävän nopeasti musiikkia kuunnellessa.

Lääkärissä :(

Heipsan!

Olin tuossa viikko sitten poskiontelontulehduksessa, että jee! Tauti alkoi aivan yllättäen kauhealla päänsäryllä, poskionteloiden kivulla ja kuumeilulla. Enpä sitten tehnyt pariin päivään muuta kuin makasin kotona ja soittelin joka aamu töihin, etten pääse tulemaan. He olivat hyvin ymmärtäväisiä ja toivottelivat parantumista.
5.päivän kuumeilun jälkeen, päätin lähteä lääkäriin. Yritimme löytää netistä jotain paikallista lääkäriä, mutta se osoittautui erittäin hankalaksi, koska emme löytäneet mitään yleistä lääkäriä ja kaikki olivat muutenkin vähän hassuja. Joten menin töissä käymään, mihin kannattaisi mennä. Oma superviserini ei tiennyt oikein paikallisista lääkäreistä, koska hän ei asu täällä, joten menimme respasta kysymään. Sieltä he sitten soittovatkin paikkalliseen päivystykseen. He kyselivät kaikki oireet ja pienenä ongelmana oli se, etten ollut rekisteröitynyt paikalliseen lääkintäalueeseen(?) En oikein ymmärtänyt tätä juttua, mutta onneksi sain silti ajan! :D

Paikallinen päivystys oli sairaalan yhteydessä, joten päätin ottaa taksin ihan vain varmuuden vuoksi. En ollut aivan 100% varma sairaalan nimestä, mutta onneksi taksikuski ymmärsi mihin tahdoin mennä ja hurautimmekin sinne 10minuutissa. Yritin siellä sitten selvittää, mihin minun kuuluu ilmoittautua, koska en voinut tehdä sitä ilmoittautumiskoneella kuten muut potilaat. Onneksi löysin info-tiskin ja he löysivätkin pian aikani ja pyysivät odottamaan, olinhan tunnin etuajassa...

Lääkäri kutsui minut huoneeseen ja kyseli oireet ja selitin siinä sitten, että on varmasti poskiontelontulehdus vaikkei ole nuhaa tai muuta. Hirveästi hän ihmetteli jatkuvaa päänsärkyä ja kyseli, että olenko lyönyt pääni johonkin ja olenko aivan varma etten ole lyönyt. Kiitos tästä! :D Kaiken he varmistivat, mikä oli mielestäni vähän hassua. Lääkäri katsoi korvat, verenpaineen ja testasi refleksit. Ilmeisesti täällä pitää kaikki varmistaa, etten voi sitten haastaa oikeuteen, kun jotain ei tehty. Sain antibiootit ja kipulääkkeitä ja lääkäri varmisti moneen kertaan, että ymmärsin nyt kuinka monta pitää ottaa ja montako kertaa päivässä. Ihmettelin kyllä, ettei lääkäri tai lääkkeet maksaneet kumpikaan mitään O.o Mutta nyt taas pyöritään täysin voimin taas! :)

Erilaisia päiviä

Heissan!

Olen nyt pari päivää saanut nähdä housekeepingin toista puolta eli ei pelkkää huoneiden siivoamista! :D Olen saanut tarkistella huoneiden siisteyttä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa ja varmistaa, että huoneista löytyy kaikki tarvittava. Olen myös saanut tehdä ja viedä 7.kerroksen asukkaille eli suite-huoneisiin sinne kuuluvia suklaita ja keksejä.

Yhtenä päivänä meille tuli hyvin paljon joitain VIP-asiakkaita ja minulle annettiin tehtäväksi viedä syylareissa huoneisiin viiniä ja tietenkin viinilasit. Tähän meni yllättävän paljon aikaa, koska ensin piti etsiä kaikki syylarit, hakea jäitä, kantaa viinipullot pahvilaatikossa huoneisiin ja lopuksi vielä kiillottaa lasit ja viedä ne. Hirveästi he hössöttivät, että osaanko ja jaksanko nyt varmasti kantaa brikallista laseja ja naureskelin vain, että ihan tuttua puuhaa tämä on :D Huomasin kyllä, että kun ei ole pitkään aikaan kantanut brikkaa, niin käsi väsyi nopeasti!

Yhtenä tehtävänäni oli myös ensin hakea respasta rahaa ja mennä kauppaan hakemaan pesusieniä ja kirja. Lyhyen kauppareissun jälkeen jaoin kaikki pesusienet muille siivoojille. He vain naureskelivat, että mitä heidän pitäisi tehdä, että saisivat yhtä helpon työn kuin minä! Tämän jälkeen sain tehtäväkseni ottaa kaikki paperit, joihin oli kirjoitettu kaikki tavarat mitä huoneista on löytynyt milloinkin ja laittaa ne järjestykseen ostamaani kirjaan. Tämä oli ihan mukavaa puuhaa, mutta kaikki päivämäärät olivat aivan sekaisin ja siinä sitten 10. eri A4:n kanssa yritin selvittää oikean järjestyksen ja päivämäärät ja yrittää vielä saada selvää, mitä oli kirjoitettu! Tuskailun, kumittelun ja arvailun jälkeen sain kuitenkin tiedot oikeaan järjestykseen :) Sai kyllä huomata, että mitäs kaikkea hotelleihin oikein jätetään, latureita enimmäkseen.

Ensimmäinen vamma

Heipparallaa! Pitkästä aikaa... On vähän unohtunut tämä blogin kirjoittaminen, mutta mitään jännempää ei ole oikeastaan tapahtunut.

Rankkojen työpäivien takia ranteeseeni tuli rasitusvamma. Taittaminen sattui ja mietin, miten selviäisin työpäivästä. Ennen töitä menin käymään apteekissa ostamassa tukisiteen. Ensin he ymmärsivät, että haluan rannetuen. Selvittämisen jälkeen he toivat minulle jonkun tukisukan... Hieman alkoi tuskanhiki nousta pintaan, kun huomasin kellonkin jo tikittävän kovaa tahtia eteenpäin. Onneksi väärinymmärrysten jälkeen sain haluamani tukisiteen :D

Töissä kaikki olivat ihan ihmeissään mitä minulle on käynyt ja yritin selittää, että rasitusvamma ettei mitään pahempaa. Lakanoiden vaihtamisesta ei tullut kyllä yhtään mitään, joten keksimme minulle jotain muuta tekemistä. Ensin vein papereita ja huoneisiin kuuluvia monisteita toisille siivoojille ja sen jälkeen menin silittämään suihkuverhoja. Tarkoituksena oli silittää kaikkien kerrosten ylimääräiset suihkuverhot, mutta ne olivat niin kurtussa, että jouduin silittämään ensimmäisestä kerroksesta kaikki enkä vielä 3tunninkaan jälkeen saanut niitä kaikkia näteiksi!

Toisena päivänä jatkoin suihkuverhojen silittelyä. Onneksi toisissa kerroksissa niitä ei ollut niin montaa niin ehdin silittämään kaikki. Tämän jälkeen menin siivoilemaan varastoja, joissa säilytämme mm. lakanoita, pyyhkeitä ja ylimääräisiä petivaatteita. Varastot olivatkin melkein siistit, koska meille on nyt muutaman kerran pidetty luentoa niiden siisteyden tärkeydestä.

3.päivänä käteni oli jo hieman parempi, mutta en silti uskaltanut vielä mennä takaisin huonesiivoukseen, kun oli äitienpäivän jälkeinen päivä eli erittäin kiireistä! Sain tehtäväkseni imuroida kaikki kerrosten käytävät ja hissit. Ajattelin, että no problem, mutta jo ensimmäisen kerroksen jälkeen huomasin, että onhan tämä aika rankkaa. Varsinkin, kun imurit siellä eivät ole mistään parhaimmasta päästä. Muut siivoojat naureskelivat minulle, että onneksi heidän ei tarvitse imuroida! :D Työntekijät tuolla ovat erittäin mukavia ja heidän kanssaan voi naureskella kaikesta ja heittää pientä herjaa :)

Töitä, töitä, töitä...

Hei vain!

Ollaan nyt oltu täällä Derryssä 9päivää ja ollaan aika tehokkaasti oltu töissä. Työskentelemme Derry City Hotellissa ja olen itse hotellin housekeepingissä eli siivoilen huoneita ja vaihtelen lakanoita ja varmistan, että huoneissa on kaikki mitä asiakkaat ovat toivoneet, esim. valkoviiniä. Muut tytöt ovat Hotellin ravintolassa, toinen aamupalalla ja toinen iltavuorossa.
Työ itsessään on erittäin raskasta, kun melkein koko ajan on kiire ja king size - sänkyjen lakanoiden vaihto on melko hankalaa yksin, mutta viikon jälkeen siihen oppi tietyn taktiikan. Ensimmäisen päivän olin tavallisissa huoneissa ja ainoaksi ongelmaksi koin oikeastaan vain aksentin. Väärinymmärryksiäkin sattui, mm. petasin vain sängyn, kun luulin, että huoneen asukkaat olisivat vielä yhden yön vaikka he olivatkin lähteneet.
Ensimmäisen päivän jälkeen siirryin 7.kerrokseen, missä sijaitsee kaikki hotellin sviitit. Huoneet ovat todella upeita ja isoja ja kaiken siellä pitää olla juuri täydellistä eikä yhtään alle. Huoneissa oli myös enemmin tarjoiltavia asioita, mm. kaakaota ja pieniä suklaita. Koko ajan sai juosta hakemaan unohtuneita asioita. Onneksi parin päivän jälkeen alkoi jo oppia, mitä kaikkea tarvi olla huoneessa ja unohduksia sattui huomattavasti vähemmin.
Työ itsessään on ihan mukavaa. Raskasta, että tietää tehneensä jotain, mutta työkaverit ovat mukavia ja vähän aksenttia opittua ymmärtääkin, mitä he sanovat :D

Matkustus ja ensimmäinen päivä

Heipparallaa! Täällä nyt bloggaillaan Derryssä, Pohjois-Irlannissa. Saavuimme viime yönä noin kello 12 yöllä aivan väsyneinä, koska olimme matkustaneet aamu 8 asti. Vaihdoimme kolme kertaa lentokonetta ja matkustelimme yhteensä 4h bussilla.Taksilla pääsimme hostelliimme.

 Hostellille päästyämme meitä vastassa oli Marcus. Hän on vastuussa tästä Hostellista ja hän oli todella innostunut ja selitti ja esitteli huoneita ja yhteistiloja. Meidän huoneemme on todella iso ja täällä on yhteensä 4sänkyä ja oma kylpyhuone. Hieman pelkäsimme, että löytyisi jotain luteita, mutta ihan siistiltä vaikuttaa.

Aamulla menimme eksyilemään Derryn kaduille, kun etsimme vaihtokouluamme. Pienen eksymisen ja kysymisen jälkeen löysimme perille ja meitä vastassa oli erittäin mukava nainen Karen. Hän selitti meille päivämme aikataulun ja esitteli oppilaat, joiden tarkoituksena oli esitellä meille kaupunkia ja kauppoja ja kertoa vähän mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Oli kiva nähdä kaupunkia ja he esittelivät meille myös ostoskeskukset yms. Aksentista on erittäin vaikea saada selvää! Mutta ehkä jo viikon päästä ymmärrämme päremmin :) Kierroksen jälkeen palasimme koululle, josta Karen vei meidät työpaikallemme. Sinne päästyämme, meistä otettiin valokuva ilmeisesti paikalliseen lehteen tai koulun lehteen (aksentti oli taas vähän tiellä) Nopea keskustelu työpaikalla ja kerrattiin, milloin tullaan töihin ja mitä puetaan ja sitten lähdimmekin ostamaan ruokaa.

Ruokakauppa oli oma mysteerinsä. Piti etsiä kunnon ruokaa, maitoa, leipää, päällisiä yms. kaikkea muuta. Onnistuimme löytämään kaiken tarvitsemamme ja lähdimmekin takaisin hostellille tekemään ruokaa.

Ihan hauskaa on ollut, väsyttää vain hirveästi. Tänään otamme vain rennosti ja vietämme varmaan leffailtaa :)